Lounaan jälkeen kirjastossa

Lounaaksi tänään kasvissuikaleita ja kalapuikkoja. Jälkiruoaksi yksi nektariini. Oktariini on muuten kuin nektariini, mutta siinä on enemmän oktaaneja. Kohta menen johonkin kahvilaan, istun terassilla ja luen ensin iltapäivälehdet ja sitten Merkillisiä kirjoituksia, ehkä kirjoitan jotain vihkoonikin. Aikomukseni oli tänään kirjoittaa tänne joitakin antropologisia huomioitani kouvolalaisista, mutta olen liian kiltti. Ehkä jonakin toisena päivänä, jonakin huonona päivänä. Tämä on liian kaunis päivä pilattavaksi kouvolalaisilla.

Tankoja Tavarakadulla

olen tuhatööri
reteästi rahojani käyttelen
aamulla varhain yökerhosta baariin kävelen

täysikuu loistaa Tavarakadun yllä

umpipilvessä

ainoa katuvalo hehkuu huulten välissä

kadun päässä loistaa baarin ikkuna
en kaipaa iloista seuraa, en halpaa humalaa
odotan sadetta

Spicerin marsilaiset

Jack Spicerin mukaan marsilaiset marssivat sisään runoilijan huoneeseen, kun runoilija itse astuu ulos, ja ryhtyvät siirtelemään siellä olevia huonekaluja uusille paikoille. Marsilaisilla Spicer tarkoittaa inspiraation aiheuttajaa X, huoneella runoilijan muistia ja huonekaluilla hänen muistissaan olevia asioita. Marsilaiset eivät pysty tuomaan huoneeseen mukanaan mitään omaa, vaan ne voivat käyttää ainoastaan niitä tavaroita, joita huoneessa jo on. Runoilijan on itse kannettava huoneeseensa uusia tavaroita marsilaisten leikkikaluiksi saadakseen uudenlaisia inspiraatioita. Tavarat tarkoittavat kielellisiä objekteja, sanoja. Huoneesta ulos päästäkseen runoilijan on tyhjennettävä mielensä zeniläiseen tapaan.

Lähde:
Spicer, Jack 1998: The House That Jack Built: The Collected Lectures of Jack Spicer. ed. Peter Gizzi. Middletown, CT: Wesleyan University Press.

Paska kaupunki

Kouvolassa ei pääse kirjastoon viikonloppuisin, ei ainakaan heinäkuussa. Tämä ei ole ollenkaan hyvä kaupunki yliopisto-opiskelijalle, tutkijalle eikä kääntäjälle. Helsingissä sentään on joka päivä joku kirjasto auki, myös sunnuntaisin.

Vertailuja Thomasin ja Spicerin välillä

Jack Spicer inhosi Dylan Thomasin runoja, koska niissä oli liian paljon turhia, merkityksettömiä sanoja. Spicerin mukaan merkityksettömät sanat olivat yhtä hyödyttömiä kuin köysi, jota ei ollut kiinnitetty mihinkään.

Dylan Thomas oli 80 % hetero ja 20 % homo.
Jack Spicer oli 80 % homo ja 20 % marsilainen.

Molemmat tunsivat runouden kutsumuksekseen ja elivät runoilijalle välttämättömänä pitämäänsä boheemielämää, vaikka hyvin tiesivät, mihin se johtaisi. Molemmat kuolivat nelikymppisinä alkoholin liikakäytön seurauksena.

Vähän runoista ja kirjoista

Kävin äsken kirjakaupassa. Löysin sieltä alennusmyynnistä Jukka Koskelaisen suomentamia Georg Traklin (1887-1914) runoja. Valikoiman nimi on Sielun öinen siivenisku ja siinä on mukavasti myös alkuperäiset saksankieliset runot mukana.

Repussani on myös pari aikaisemmin hankkimaani kirjaa, nimittäin Paul Ferrisin Dylan Thomas: a biography ja S. Albert Kivisen Merkilliset kirjoitukset, joita vuoroin lueskelen kahviloiden terasseilla istuessani. Tosin tänään on jo sen verran koleampaa, etten taida viitsiä istua terassilla.

Tietysti repussani on myös musta nahkakantinen muistikirjani, josta julkaisin tänään yhden runon Aukea.netissä, jossa olen harvakseltaan julkaissut kirjoituksiani jo usean vuoden ajan. Pitäisi joskus koota runoistani jonkinmoinen kirjanen, mutta työn suuruus pelottaa. Minulla on liikaa käsikirjoituksia, pitäisi varmaan polttaa niistä paskimpia.

Huonosti nukkunut

En nukkunut yhtään viime yönä. Vasta aamupäivällä nukahdin pariksi tunniksi. Naapurini kolisteli ja lauleskeli koko yön. Ehkä minun pitäisi antaa hänelle YSTÄVÄLLINEN HUOMAUTUS, jota hän ei voisi jättää NOTEERAAMATTA. Ymmärtäisiköhän hän vihjeen, jos löytäisi polkupyörän ohjaustangon sängystään? Ehkä viesti menisi kuitenkin paremmin perille, jos etsisin jostakin jonkun laulutunteja antavan henkilön ilmoituksen ja teippaisin sen hänen oveensa.

Ymmärrän kyllä naapuriani, sillä itsellänikin oli nuorempana tapana valvoa öitä, etenkin kesäisin; mutta en minä sentään laulanut, jos joku oli kuulemassa.

Useimmilla väärinymmärretyillä neroilla on yksi yhteinen ongelma: ainoa ihminen, joka ei ymmärrä häntä, on hän itse.

Käännän Spiceria

Olen suomentamassa kalifornialaisen runoilijan Jack Spicer (1925-1965) teoksia. Olen saanut valmiiksi käännöksen kokoelman The Heads of the Town Up to the Aether (1962) ensimmäisestä osasta Hommage Creeleylle / Selityksiä. Laitan tähän esimerkin vuoksi pari kääntämääni runoa ilman selityksiä:

Taika

Outoa, söin sanoja päivälliseksi
oudompaa, söin sanoja päivälliseksi
oudompaa, outoa, uskotko minua?

Todella, söin sydämesi illalliseksi
totuus on syönyt sydämesi illaliseksi
totuus todella tuottaa sinulle tuskaa.

Poltin sen luut
ja sen kirjaimet
ja sen numerot
jotka menevät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7
ja niin edelleen.

Oudompaa, söin luita lounaaksi
oudompaa, söin luita lounaaksi
oudompaa, oudompaa, outoa, uskoitko minua?

Dillinger

Ihmisäänet työntävät enkelit
aika kauas. Kulkuset
helkkyvät kaukana
niin kuin emme olisi koskaan nähneet lunta.
Rukoilla maailmankaikkeuden olennon oikeuden puolesta,
solmun, jonka avaa jokin muu kuin meidän kätemme
me, haamut, rakastavaiset, ja runon satunnaiset muukalaiset.
Minä, haamu sanoo.

Tällä hetkellä minulla on käännöstyön alla saman kokoelman toinen osa Valheellinen romaani Arthur Rimbaud'n elämästä.

Syd Barrett 6.1.1946 - 7.7.2006

Syd Barrett on kuollut. Kuuntelin eilen hänen musiikiaan levyiltä The Madcap Laughs ja The Piper at the Gates of Dawn. Illan päätteeksi kuuntelin Pink Floydin levyn Wish You Were Here. Liekö sattumaa, mutta luin eilen Robert Rankinin kirjasta The Brightonomicon kohdan, jossa mainittiin joku kulmakarvaton kaljupää. Aluksi hän loisti kuin aurinko, mutta lopuksi hänestä loisti vain kalju, ja nyt hän loistaa poissaolollaan.

Aloitus

Ainakin aluksi, ennen kuin saan hankittua kotiin tietokoneen ja nettiyhteyden, tämä toimii niin, että siirtelen tänne tilaisuuden tullen kirjoituksia vihkoistani ja muistikirjoistani. Tarkoitus olisi pitää jonkinmoista päiväkirjaa käännös- ja kirjoitusprojekteistani sekä kommentoida lukemiani kirjoja ja kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Varausaikani kirjaston tietokoneelle alkaa lähestyä loppuaan, joten lopetan tällä kertaa tähän.