tiistaina, helmikuuta 05, 2008

Eno leku ollut

Pitkästä aikaa voisin taas aktivoitua tämän julkisen päiväkirjan pitäjänä. Toimin tällä hetkellä ainejärjestöni Kouvolan kieltenopiskelijat ry:n lehden Vääntäjän päätoimittajana. Aloitin pestin 16.1. ja tarkoitus on vuoden aikana tehdä 4-5 läpyskää. Vuoden ensimmäiseen numeroon on jo tullut muutama juttu ja lisää on luvassa. Sain delegoitua oikoluvun toiselle henkilölle, mutta taitto ja graafinen suunnittelu ovat ainakin toistaiseksi minun kontollani.

Pitäisi keksiä lehdelle kansi. Olen kyllä harrastanut jonkin verran valokuvausta, joten ehkä kaivan arkistostani jonkun sopivan kuvan. Juttuja on luvassa ainakin pari matkakertomusta ja Euroopan komission käännöstoimen pääjohtajan haastattelu sekä joitain otteita Pietarin 1990-luvun punk-skeneä käsittelevästä kirjasta, jota ei ainakaan vielä ole julkaistu suomeksi. Olen itse jatkanut Spicerin runojen suomentamista ja laitan luultavasti joitain niistä lehteen. Tähän voisin laittaa yhden:

Jack Spicer
Esinekieli

Tämä valtameri, nöyryyttävä valeasuissaan
sitkeämpi kuin mikään.
Kukaan ei kuuntele runoutta. Valtameri
ei tarkoita tulla kuunnelluksi. Veden
tippuminen tai rysähtäminen. Se ei tarkoita
mitään.
Se
on leipää ja voita
pippuria ja suolaa. Kuolema
jota nuoret miehet toivovat. Tarkoituksettomasti
se takoo rantaa. Valkoista ja tarkoituksettomia merkkejä. Kukaan
ei kuuntele runoutta.

Omia runoja en ole juurikaan viime aikoina kirjoitellut. Ei ole ollut aihetta. Elämäni on rullannut radallaan ilman mitään merkittäviä tapahtumia, jotka olisivat antaneet impulsseja runoiluun. Loppuvuodesta tunsin jotenkin passivoituneeni ja että minun pitäisi jotenkin aktivoitua, siksi ryhdyin järjestölehden päätoimittajaksi. Usein käy niin, että kun aktivoituu yhdessä asiassa, aktiivisuus lisääntyy muissakin asioissa. Huomaan elämäni jo muuttuneen huomattavasti sosiaalisemmaksi, loppuvuodesta pelkäsin tosissani erakoituvani täysin, mutta nyt elämä tuntuu taas merkitykselliseltä, ja ehkä niitä runojakin alkaa taas tulla, ainakin vähän sellaista kuhinaa olen ollut tuntevinani runosuonissani.

Ei kommentteja: