Luetteloin kirjastoni

Suomennostyö ei ole edistynyt, koska päätinkin tässä välillä luetteloida kirjastoni. Vähän yli viikko siinä meni, vaikka hommaa helpotti, että olin jo aikaisemmin kortistoinut kirjani paperisille korteille. Digitaalisessa luettelossa on nyt noin puolitoistatuhatta teosta. Sarjakuvat ja roolipelit puuttuvat vielä luettelosta, reilut sata kirjaa, arviolta. Lisää tulee tietysti kaiken aikaa hankittua, sillä minun on melkein mahdotonta käydä kirjakaupassa ostamatta jotain. Kirpputorit ja kirjastojen poistomyynnit ovat erityisen vaarallisia, koska niistä löytyy usein enemmän kiinnostavia kirjoja kuin jaksan kotiin kantaa. Täytyy käydä usein ja tuoda vähän kerrallaan.

Kirjastoni on enimmäkseen suomen- ja englanninkielinen, mutta myös ruotsia, espanjaa, saksaa, ranskaa, latinaa ja kiinaa löytyy, melkein kaikkia mainittuja kieliä osaan melkein lukeakin, ainakin olen joskus opiskellut niitä enemmän tai vähemmän. Runoja on paljon molemmilla pääkielilläni ja proosaakin yllättävän paljon siihen nähden, että pyrin yleensä välttämään romaanien ostamista, mutta muutama tuottelias suosikkikirjailija riittää helposti täyttämään useankin hyllymetrin. Suosikeista kaksi on sellaista, joiden uudet kirjat minun on aina saatava heti tuoreeltaan: Terry Pratchett ja Robert Rankin. Muuten romaanikirjallisuudessa minua kiinnostavat erityisesti erikoisuudet, jotka jotenkin rikkovat perinteisen lukuromaanin rakennetta: Julio Cortázarin Ruutuhyppelyä riittäköön esimerkiksi.

Tietokirjoja hankin todella mielelläni. Pidän tiedosta, oli se sitten miltä alalta tahansa. Köyhänä opiskelijana joudun vain valitettavan usein tyytymään vanhoihin tietoihin, sillä uudet tietokirjat ovat yleensä kalliita. Tietysti voisin ostaa vähemmän vanhoja kirjoja ja säästää rahaa uusien ostamiseen, mutta jotenkin minulla ei tunnu olevan sellaista kaukonäköisyyttä: olen likinäköinen ja käytän silmälaseja. Onneksi uusia kirjoja voi tarvittaessa lainata kirjastoista.

Vaikka minulla paljon kirjoja onkin, se ei tarkoita, että olisin lukenut ne kaikki tai että minulla olisi pienintäkään aikomusta koskaan lukea niitä kaikkia. Osa on hyllyssäni, tai lattialla olevassa suuressa kirjakasassani, sen vuoksi, että voin halutessani vilkaista siitä vaikka yhden lauseen ilman, että minun tarvitsee laittaa saappaita jalkaan ja tarpoa räntäsateessa kolmen kilometrin päähän kirjastoon, joka kuitenkaan ei ole avoinna puoli neljältä aamuyöllä. Osa on hyllyssäni, tai siinä toisessa paikassa, sen vuoksi, että sen vain mielestäni kuuluu olla juuri minun kirjastossani, koska se on juuri sellainen kirja, ja minä olen juuri sellainen ihminen, jolla juuri sellainen kirja pitää olla.